Kuulumisia ja käyntityöskentelyä

Toisin kuin muut, minä en ole aloittanut vuottani #newyearnewme -teemalla. En ole ratsastanut väärinpäin, laittanut suitsia satulan tilalle tai käyttänyt suojia omissa jaloissani vaan vuoteni on alkanut ihan tavallisissa tunnelmissa. Se on mun mielestä tosi hauskaa miten ihmiset aina vuoden alussa innostuu uusista asioista, mutta helmikuussa innostus on jo lopahtanut ja on palauduttu vanhoihin juttuihin.

Mun mielestä vuoden vaihteessa ei vaihdu kun se numero vuoden perästä. Uuden vuoden lupauksiakaan en tänä vuonna ole tehnyt, mutta karkki/herkkulakon pidän perinteisesti ainakin tämän tammikuun ajan.

Täällä on ollut nyt kentät tosi huonossa kunnossa, enkä ole päässyt ratsastamaan kunnolla ollenkaan. Nyt parina päivän on kaiken lisäksi ollut vielä pakkasta lähes 30 astetta, joten hevoset eivät ole sitäkään vähää saanut liikuntaa.

Itseäni on alkanut jo vähän ärsyttämään, kun en ole voinut tehdä mitään muuta kuin käyntityöskentelyä Gikan kanssa, sillä haluaisin päästä treenaamaan ihan kunnolla. Välillä on ihan kiva käydä maastoilemassa yms., mutta sitten kun sitä tekee joka päivä, niin alkaa kyllästymään.

Gika oli torstaina karannut äitiltä, ja perjantainakin hevonen oli vähän virkeä ja jopa pukitti tarhassa. Huomasi siis, etten ole hevosella noin viiteen päivään tehnyt mitään. Eilen poikkeuksellisesti eräs nainen kävi Gikalla vähän keventelemässä. Kenttä oli vieläkin sen verran koppurainen, että Gika jotain ravissa kompuroi ja ontuikin muutaman kerran.