tiistai 22. elokuuta 2017

Koulukisat Riihimäki 19.8. - DNS

Kuvat (c) Milla Kurppa
Kävimme lauantaina Papsun kanssa pienellä ajelulla Riihimäen raviradalla, ja totesimme paikan päällä kentän olevan aivan järkyttävä. Kova, epätasainen eikä sille oltu tehty yhtään mitään. Ei edes lanattu. Omasta mielestäni kenttä olisi vähintään pitänyt lanata, mieluiten rouhia tai vaikka äestää ennen kilpaluita. 

Olisin lähtenyt luokassa viidentenä, joten verkassa ei aamusta ollut paljon porukkaa eikä täten kenttää paljoa myllätty. Kuului kauhea kopina ja käynnissäkin tuntui, että kuljen asfalttitiellä, enkä ratsastuskentällä. Vähän aikaa Papsun kanssa verkattiin käynnissä sekä ravissa ja nostinkohan kerran laukan, jonka jälkeen totesin, ettei ole mitään järkeä koko touhussa. Papsu alkoi vielä tietysti menemään hieman epämääräisesti, eikä se tuntunut enää yhtään omalta reippaalta itseltään. Päätettiin sitten lopulta, ettei riskeerata vaan jätetään startti tällä kertaa väliin. 

Kilpailukenttä olisi ollut vielä kovempi ja hirveämpi ja kaiken lisäksi siellä oli irtonaista soraa/kiveä, jota ei oltu levitetty mihinkään vaan annettu olla vaan yhdessä kulmassa. En tiedä sitten oliko juhlakentällä, jossa pidempi rata, niin parempi pohja, mutta verryttelykentälle ja lyhyemmälle radalla täysi nolla.


Ennen kuin alkaa lauantain tapahtumat enemmän vtuttamaan, voin sanoa positiivisena asiana Papsun koppiin menon! Kotona meni ensimmäisellä yrityksellä sisään, eikä ihmetellyt mitään. Riksussa jäi muutaman kerran junnaamaan. Ihmetteli varmaan, miksi lähdetään kotiin, kun ei olla suoritettukaan.

Tein aikaisemmin torstaina pientä koppi harjoitusta, ja ihan ihmettelin, kuinka tuo hevonen aina osaa yllättää. Muutamat ekat kerrat juosten sisään, mutta sitten kun iskä tuli katselemaan, Papsu meni sisään, mutta tuli samantien ulos. Vähän aikaa annoin Papsun ihmetellä ja se rupesi nuuskimaan iskän taskuja, sitten minun. Sanoin, että ei saa herkkuja, jos ei ole kopissa ja hevonen lähti kävelemään koppiin...

Koska tietenkään yksi päivä viikossa Riksussa ei riitä, menimme sunnuntaina katsomaan suomenhevosnäyttelyitä ja myymään nurkkiin kertyneitä varusteita. Heti paikan päälle tullessa katsoin, että jaahas, nyt on sitten kenttä lanattu ja muutama kirosana kävi jo päässä. Kenttä oli kuulemma lanattu, sitten jossain vaiheessa päivää lauantaina ja sunnuntaiksi laitettu hienoksi. Tätähän ei tietenkään voinut tehdä ennen kouluratojen rakentamista...

perjantai 11. elokuuta 2017

Estekisat Riksussa 6.8.

Olimme taas viime viikonloppuna katsomassa estekilpailuja Riihimäellä. Vaikka en itse tästä lajista oikein mitään ymmärrä enkä tajua, miten kaikki voivat muistaa radan, niin on mielenkiintoista nähdä erilaisia suorituksia. Ei tarvitse montaa ratsukkoa nähdä, kun huomaa, että monilla on tosi erilainen tyyli hypätä. 

Esteratsastuksen vaarallisuus näkyi tälläkin kertaa,  sillä muutama tippuminenkin mahtui päivään mukaan, onneksi ei kenellekään sattunut pahemmin! 

Aikaisemmalla kerralla katsojia ei ollut paljon yhtään, vaikka oli paljon parempi sää. Sunnuntaina kuitenkin yleisössä oli enemmän väkeä, vaikkakin isompien luokkien aikana ollut sade karkotti suurimman osan väestä pois. 

Kuvia saa käyttää, kunhan mainitsee kuvaajan (Emilia Tamminen) nimen julkaisussa.


















lauantai 5. elokuuta 2017

4 yötä Kokkolassa



Minulla alkoi viime perjantaina loma, joten syy oli mitä mahtavin lähteä kaverin kanssa pienelle lomareissulle Kokkolaan! Reissu oli kiva irtiotto normaalista arjesta - vaikkakin viimeisinä päivinä tuli jo ikävä heppoja. Tiistai-iltana, kotiuduttuani, minut löysi jo lenkiltä Gikan kanssa. 

Päivät Kokkolassa meni super nopeasti. Ensimmäisenä iltana kerkesimme syödä ja käydä ihastelemassa ilta-aurinkoa meren rannalla ennen nukkumaan menoa. Lauantaina lähdimme käymään kaupungilla shoppailemassa ja syömässä Amarillossa. Illalla kävimme vähän laittamassa itseämme hapoille Roskarukalla. Kyseinen paikka on entinen laskettelumäki, jota ylös juoksimme ja loikimme. Treenin jälkeen lähdimme virkistävälle uinnille ja istuskelemaan rannalle.



Sunnuntaina olimme piknikillä rannalla monta tuntia, ja totta kai uimassa piti käydä. Vesi tuntui aluksi paljon kylmemmälle, mitä se oli edellispäivänä ollut. Nopeasti kuitenkin veteen tottui, ja se alkoi tuntua lämpimälle, kuin lauantaina. Kävimme myös Mustakarissa istumassa venelaiturilla.


Maanantaina käytiin taas kaupungilla, mutta tällä kertaa kahvittelujen merkeissä. Poikkesimme käymään yhdessä sisustusliikkeessä, ja siellä oli kyllä niin kivoja juttuja! Maanantai oli illasta tosi sateinen, joten kävimme rannalle menon sijaista nopeasti vain ostamassa seuraavan päivän junamatkan eväät.


Tiistaina olikin jo kotiin paluu. Junamatka tuntui tosi pitkästyttävältä, mutta lopulta juna oli kuin olikin Hämeenlinnan asemalla. Oli ihana olla vaihteeksi taas kotona ja päästä omaan sänkyyn nukkumaan! Sitä kyllä osaa arvostaa aina, kun on jossain muualla nukkunut.